Voiko Raamattu auttaa meitä ymmärtämään mistä olemme tulleet? Monet sanovat ‘ei’, mutta meissä on paljon sellaista, mikä on järkevää siinä valossa, mitä Raamattu sanoo. Mieti esimerkiksi sitä mitä Raamattu opettaa alustamme. Ensimmäisessä luvussa sanotaan:
Silloin Jumala sanoi: “Tehkäämme ihminen kuvaksemme , kaltaiseksemme…” Joten Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän loi hänet; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.” (1. Moos. 1:26-27)
“Jumalan kuvassa”
Mitä se tarkoittaa, että ihmiskunta luotiin “Jumalan kuvaksi”? Se ei tarkoita, että Jumalalla on kaksi kättä ja pää. Pikemminkin se kertoo, että meidän perusominaisuudet tulevat Jumalalta. Raamatussa Jumala voi olla surullinen, loukkaantunut, vihainen ja iloinen – samat tunteet kuin meilläkin. Teemme valintoja ja päätöksiä joka päivä. Jumala tekee myös valintoja ja päätöksiä. Me voimme ajatella ja myös Jumala ajattelee. Se, että olemme luotu Jumalan kuvaksi, tarkoittaa, että meillä on mieli, tunteet ja tahto, koska Jumalalla on mieli, tunteet ja tahto ja Hän loi meidät sellaisiksi kuin hän itse, näillä tavoilla. Hän on sen lähde, mitä olemme.
Olemme itsetietoisia ja tietoisia konserteista ‘minä’ ja ‘sinä’. Emme ole persoonattoma “se”. Olemme tällaisia, koska Jumala on tällainen. Raamatun Jumala ei ole ei-persoonallisuus, kuten Tähtien sota -elokuvasarjan “Voima”, emmekä me, koska meidät on luotu Hänen kuvakseen.
Miksi pidämme kauneudesta?
Arvostamme myös taidetta, draamaa ja kauneutta. Tarvitsemme kauneutta ympäristöömme. Musiikki rikastuttaa elämäämme ja saa meidät tanssimaan. Rakastamme hyviä tarinoita, koska tarinoissa on sankareita, roistoja ja draamaa. Upeat tarinat laittavat nämä sankarit, roistot ja draaman mielikuvitukseemme. Käytämme taidetta monissa muodoissa viihdyttämiseen, rentoutumiseen ja virkistäytymiseen, koska Jumala on taiteilija ja me olemme hänen kuvansa. On kysymisen arvoinen kysymys: Miksi etsimme kauneutta taiteesta, draamasta, musiikista, tanssista, luonnosta tai kirjallisuudesta? Daniel Dennett, suorapuheinen ateisti ja aivojen ymmärtämisen asiantuntija, vastaa Raamatun ulkopuolisesta näkökulmasta:
“Miksi musiikkia on olemassa? Siihen on lyhyt vastaus, ja se on totta, niin pitkälle kuin se menee: se on olemassa, koska rakastamme sitä, ja siksi tuomme sitä lisää olemassaoloon. Mutta miksi me rakastamme sitä? Koska huomaamme sen olevan kaunista. Mutta miksi se on meille kaunista? Tämä on täysin hyvä biologinen kysymys, mutta siihen ei vielä ole hyvää vastausta.” (Daniel Dennett. Breaking the Spell: Religion as a Natural Phenomenon. s. 43)
Jumalaa lukuun ottamatta ei ole selvää vastausta siihen, miksi kaikki taiteen muodot ovat meille niin tärkeitä. Raamatun näkökulmasta se johtuu siitä, että Jumala loi asiat kauniiksi ja nauttii kauneudesta. Me, Hänen kuvakseen tehdyt, olemme samanlaisia. Tämä Raamatun opetus antaa järkeä rakkaudestamme taiteeseen.
Miksi olemme moraalisia
Se, että olemme ‘luotu Jumalan kuvaksi’, selittää moraalimme. Ymmärrämme mikä on “väärää” ja mikä “hyvää” käyttäytymistä – vaikka kielemme ja kulttuurimme ovat hyvin erilaisia. Moraalinen päättely on “meissä”. Kuten kuuluisa ateisti Richard Dawkins sanoo:
”Moraalisten tuomioiden ohjaaminen on universaali moraalikieli… Kuten kielen kanssa, moraalin kielioppimme muodostavat periaatteet lentävät tietoisuutemme tutkan alla” (Richard Dawkins, Jumalan Harha . s. 223)
Dawkins selittää, että oikea ja väärä on meihin rakennettu, kuten kykymme puhua kieltä, mutta hänen on vaikea selittää, miksi olemme sellaisia. Väärinkäsityksiä tapahtuu, kun emme tunnusta Jumalan antavan meille moraalista kompassiamme. Otetaan esimerkiksi tämän toisen kuuluisan ateistin, Sam Harrisin, vastalause.
“Jos olet oikeassa, siinä uskossa että uskonnollinen usko tarjoaa ainoan todellisen perustan moraalille, ateistien tulisi olla vähemmän moraalisia kuin uskovien.” (Sam Harris. 2005. Kirje kristitylle kansakunnalle s. 38-39)
Harris ymmärtää väärin. Raamatullisesti puhuen moraalitajumme tulee siitä, että meidät on luotu Jumalan kuvaksi, ei siitä, että olemme uskonnollisia. Ja siksi ateisteilla, kuten kaikilla muillakin, on tämä moraalinen taju ja he voivat toimia moraalisesti. Ateistit eivät ymmärrä miksi olemme sellaisia.
Miksi olemme niin suhteellisia
Lähtökohta itsemme ymmärtämiselle on sen tunnustaminen, että meidät on luotu Jumalan kuvaksi. Ei ole vaikea huomata, kuinka tärkeänä ihmiset pitävät suhteita. On OK nähdä hyvä elokuva, mutta on paljon parempi nähdä se ystävän kanssa. Etsimme luonnollisesti ystäviä ja sukulaisia jotta voidaan jakaa kokemuksia ja parantaa hyvinvointiamme.
Toisaalta, yksinäisyys ja katkenneet perhesuhteet tai ystävyyssuhteet stressaavat meitä. Jos olemme Jumalan kuvaksi, odotamme löytävämme saman painotuksen Jumalan kanssa – ja niin teemme. Raamattu sanoo, että “Jumala on rakkaus…” (1. Joh. 4:8). Raamattu kirjoittaa paljon siitä, kuinka tärkeänä Jumala pitää rakkauttamme häntä ja muita kohtaan. Jeesus opetti, että Raamatun kaksi tärkeintä käskyä koskevat rakkautta.
Meidän tulee siis ajatella Jumalaa rakastajana. Jos ajattelemme Häntä vain ‘hyvänä olentona’, emme ajattele Raamatun Jumalaa – pikemminkin olemme keksineet jumalan mielikuvituksessamme. Vaikka Hän on sitä, Hän on myös intohimoinen suhteessa. Hänellä ei ole rakkautta. Hän “on” rakkaus. Kaksi merkittävintä Raamatun kuvaa Jumalasta ovat isä lapsilleen ja aviomies vaimolleen. Ne eivät ole etäisiä suhteita, vaan ovat syvimmät ja intiimimmät ihmissuhteet. Raamattu sanoo, että Jumala on sellainen.
Tehdään siis yhteenveto. Ihmiset ovat luotu Jumalan kuvaksi, mikä tarkoittaa mieltä, tunteita ja tahtoa. Olemme tietoisia itsestämme ja toisistamme. Tiedämme oikean ja väärän eron. Tarvitsemme kauneutta, draamaa, taidetta ja tarinaa sen kaikissa muodoissa. Etsimme luonnollisesti ihmissuhteita ja ystävyyssuhteita muiden kanssa. Kaikilla ihmisillä on nämä piirteet, koska Jumala on tällainen ja meidät on luotu Jumalan kuvaksi. Jatkamme edelleen nähdäksemme Raamatun selityksen siitä, miksi suhteemme tuottavat meille melkein aina pettymyksen ja miksi Jumala näyttää niin etäiseltä. Miksi syvimmät kaipuuksemme eivät koskaan näytä toteutuvan.