Raamattu on merkittävä kirja. Se väittää olevansa Jumalan inspiroima ja tallentaa historian tarkasti. Epäilin Raamatun ensimmäisen kirjan – Genesiksen – alkulukujen historiallista paikkansapitävyyttä. Tämä oli kertomus Aadamista ja Eevasta, paratiisista, kielletystä hedelmästä, kiusaajasta, jota seurasi kertomus Nooan selviytymisestä maailmanlaajuisesta vedenpaisumuksesta. Minä, kuten useimmat ihmiset nykyään, ajattelin, että nämä tarinat olivat todella runollisia metaforia.
Tutkiessani tätä kysymystä tein kiehtovia löytöjä, jotka saivat minut ajattelemaan uskomuksiani uudelleen. Yksi löytö oli upotettuna kiinalaiseen kirjoitukseen. Nähdäksesi tämän, sinun on tiedettävä taustaa kiinalaisista.
Kirjoitettu kiinan kieli syntyi kiinalaisen sivilisaation alusta, noin 4200 vuotta sitten, noin 700 vuotta ennen kuin Mooses kirjoitti Genesiksen kirjan (1500 eaa.). Me kaikki tunnistamme kiinalaisen kalligrafian, kun näemme sen. Monet meistä eivät tiedä, että ideogrammit, tai kiinalaiset “sanat”, ovat rakennettu yksinkertaisemmista kuvista, radikaaleista. Se on samanlainen kuin miten englannin kielessä yksinkertaiset sanat (kuten ”fire” ja ”truck”) yhdistetään yhdistelmäsanoiksi (”firetruck”). Kiinalainen kalligrafia on muuttunut hyvin vähän tuhansien vuosien aikana. Tiedämme tämän kirjoituksista, jotka löytyvät muinaisista keramiikasta ja luu-esineistä. Vain 20. vuosisadalla, Kiinan kommunistisen puolueen vallan myötä, käsikirjoitusta on yksinkertaistettu.
Harkitse esimerkiksi kiinalaista ideogrammia abstraktille sanalle “ensimmäinen”. Se näkyy tässä.
“Ensimmäinen” on yksinkertaisempien radikaalien yhdiste, kuten kuvassa. Voit nähdä, kuinka nämä radikaalit kaikki löytyvät yhdistettynä “ensimmäiseen”. Jokaisen radikaalin merkitys esitetään myös. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 4200 vuotta sitten, kun ensimmäiset kiinalaiset kirjanoppineet muodostivat kiinalaista kirjoitusta, he yhdistivät radikaaleja, joiden merkitys oli “elävä” + “pöly” + “mies” => “ensimmäinen”. Mutta miksi? Mikä luonnollinen yhteys on “pölyn” ja “ensimmäisen” välillä? Ei ole yhtään. Mutta huomaa ensimmäisen ihmisen luominen Mooseksen kirjassa.
17 mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman”.
1 Mooseksen 2:17
“Ensimmäinen” mies (Aadam) tehtiin eläväksi tomusta. Mutta mistä muinaiset kiinalaiset saivat tämän yhteyden, 700 vuotta ennen kuin Mooses kirjoitti Genesiksen? Mieti tätä:
Radikaalit sanalle “pöly” + “suun hengitys” + “elävä” yhdistetään ideogrammiksi “puhua”. Mutta sitten “puhuminen” yhdistetään “kävelyyn”, muodostaen “luomisen”.
Mutta mikä on luonnollinen yhteys “pölyn”, “suun hengityksen”, “elävän”, “kävelyn” ja “luomisen” välillä, mikä sai muinaiset kiinalaiset luomaan tämän suhteen? Tämä on myös hämmästyttävän samankaltainen edellä olevan Moos. 2:17:n kanssa.
Tämä samankaltaisuus jatkuu. Huomaa, kuinka “paholainen” muodostuu “puutarhassa salaa liikkuvasta ihmisestä”. Mikä on puutarhojen ja paholaisten luonnollinen suhde? Heillä ei ole yhtään.
Mutta muinaiset kiinalaiset rakensivat tämän jälkeen, yhdistämällä ”paholaisen” ja ”kaksi puuta” ”kiusaajaksi”!
Joten “paholainen” “kahden puun” peitteen alla, on “kiusaaja”. Jos aioin luoda luonnollisen yhteyden kiusaukseen, voisin näyttää seksikkään naisen baarissa tai houkuttelevan synnin. Mutta miksi kaksi puuta? Mitä tekemistä “puutarhoilla” ja “puilla” on “paholaisten” ja “kiusaajien” kanssa? Vertaa nyt Genesis-tiliin:
8 Ja Herra Jumala istutti paratiisin Eedeniin, itään, ja asetti sinne ihmisen, jonka hän oli tehnyt.
9 Ja Herra Jumala kasvatti maasta kaikkinaisia puita, ihania nähdä ja hyviä syödä, ja elämän puun keskelle paratiisia, niin myös hyvän- ja pahantiedon puun.
1 Mooseksen 2:8-9
3 Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: “Onko Jumala todellakin sanonut: ‘Älkää syökö kaikista paratiisin puista’?”
1 Mooseksen 3:1
“Halua” tai “himo” liittyy taas “naiseen” ja “kahteen puuhun”. Mikset yhdistäisi “halua” seksuaalisessa mielessä “naiseen”? Se olisi luonnollinen suhde. Mutta kiinalaiset eivät tehneet niin.
Mooseksen kirjan kertomus osoittaa suhteen “himon”, “kahden puun” ja “naisen” välillä.
6 Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi.
1 Mooseksen 3:6
Harkitse toista merkittävää rinnakkaisuutta. Alla on esitetty kiinalainen ideogrammi ”isolle veneelle”, ja myös sen rakentavat radikaalit:
He ovat “kahdeksan” “ihmistä” “aluksessa”. Jos aioin edustaa suurta venettä, miksei aluksessa olisi 3000 ihmistä. Miksi kahdeksan? Mielenkiintoista, Genesiksen kertomuksessa vedenpaisumuksesta, Nooan arkissa on kahdeksan ihmistä (Nooa, hänen kolme poikaansa, ja heidän neljä vaimoaan).
Varhaisen Genesiksen ja kiinalaisen kirjoittamisen väliset yhtäläisyydet ovat merkittäviä. Voisi jopa ajatella, että kiinalaiset lukivat Genesiksen ja lainasivat siitä, mutta heidän kielensä on peräisin 700 vuotta ennen Moosesta. Onko tämä sattumaa? Mutta miksi niin paljon “sattumia”? Miksi myöhemmissä Mooseksen kirjoissa Aabrahamista, Iisakista, ja Jaakobista koskevissa tarinoissa ei ole tällaisia yhtäläisyyksiä kiinalaisten kanssa?
Mutta oletetaan, että Genesis tallentaa todellisia historiallisia tapahtumia. Sitten kiinalaiset – rotu ja kieliryhmänä – ovat peräisin Baabelista (11. Moos.), kuten kaikki muut muinaiset kieli/roturyhmät. Baabelin kertomus kertoo, kuinka Jumala sekoitti Nooan lasten kielen niin, etteivät he ymmärtäneet toisiaan. Tämä johti heidän muuttoonsa Mesopotamiasta, ja se rajoitti keskinäiset avioliitot heidän kielensä sisälle. Kiinalaiset olivat yksi näistä Baabelista hajaantuneista kansoista. Tuolloin, Genesiksen luomisen/tulvan kertomukset olivat heidän lähihistoriaansa. Joten, kun he kehittivät kirjoittamista abstrakteille käsitteille, kuten “himo”, “kiusaus” jne., he ottivat selonteon, joka oli hyvin ymmärretty heidän historiassaan. Samoin substantiivien kehityksessä – kuten ”iso vene”, he ottivat mieleen jääneistä erikoisista kertomuksista.
Siten kertomukset luomisesta ja vedenpaisumuksesta oli upotettu heidän kielelleen heidän sivilisaationsa alusta lähtien. Vuosisatojen kuluessa he unohtivat alkuperäisen syyn, kuten usein tapahtuu. Jos näin on, Genesiksen kertomus tallensi todellisia historiallisia tapahtumia, ei vain runollisia metaforia.
Kiinalaisia uhrauksia
Kiinalaisilla oli myös yksi pitkäaikaisimmista seremonialaisista perinteistä, joita on koskaan suoritettu maan päällä. Kiinan sivilisaation alusta (noin 2200 eKr.), Kiinan keisari uhrasi talvipäivänseisauksena aina härän Shang-Tille (“Keisarille taivaassa”, eli Jumalalle). Tämä seremonia jatkui kaikkien kiinalaisten dynastioiden ajan. Itse asiassa, se lopetettiin vasta vuonna 1911, kun kenraali Sun Yat-sen kukisti Qing-dynastian. Tämä härän uhraus suoritettiin vuosittain “Taivaan temppelissä”, joka on nykyään turistinähtävyys Pekingissä. Joten yli 4000 vuoden ajan, Kiinan keisari uhrasi härän joka vuosi taivaalliselle keisarille. Miksi? Kauan sitten Konfutse (551-479 eKr.) esitti juuri tämän kysymyksen. Hän sanoi:
“Hän, joka ymmärtää taivaalle ja maalle uhrattujen seremonioiden… löytäisi valtakunnan hallituksen yhtä helpoksi kuin katsoa hänen kämmenensä!”
Kungfutse sanoi, että jokainen, joka voisi avata tuon uhrauksen mysteerin, olisi tarpeeksi viisas hallitsemaan valtakuntaa. Niinpä vuodesta 2200 eKr., kun rajauhri alkoi, Konfutsen aikaan (500 eKr.), uhrin merkitys oli kadonnut kiinalaisille – vaikka he jatkoivatkin vuotuista uhrausta vielä 2400 vuotta vuoteen 1911 jKr.
Ehkä, jos heidän kalligrafiansa merkitys ei olisi kadonnut, Konfutse olisi voinut löytää vastauksen kysymykseensä. Ajattele radikaaleja, joita käytetään sanan “vanhurskas” rakentamiseen.
Vanhurskaus on yhdistelmä sana “lammas” sanan “minä” päällä. Ja “minä” on yhdistelmä sanoista “käsi” ja “lansetti” tai “tikari”. Se antaa ajatuksen, että käteni tappaa karitsan ja johtaa oikeudenmukaisuuteen. Karitsan uhri tai kuolema minun sijassani antaa minulle vanhurskauden.
Genesis sisältää monia eläinuhreja kauan ennen kuin Mooses aloitti juutalaisten uhrijärjestelmän. Esimerkiksi Aabel (Aadamin poika) ja Nooa uhraavat (Moos. 4:4 & 8:20). Näyttää siltä, että varhaisimmat ihmiset ymmärsivät, että eläinuhrit olivat vanhurskauden tarvittavan korvaavan kuoleman symboleja. Yksi Jeesuksen nimikkeistä oli “Jumalan karitsa” (Joh. 1:29). Hänen kuolemansa oli todellinen uhri, joka antaa vanhurskauden. Kaikki eläinuhrit – mukaan lukien muinaiset kiinalaiset rajauhrit – olivat vain kuvia hänen uhrista. Tämä on mitä Aabrahamin Iisakin uhri osoitti, samoin Mooseksen pääsiäisuhri. Muinaiset kiinalaiset näyttivät aloittaneen tämän ymmärryksen kauan ennen kuin Aabraham tai Mooses eli, vaikka he olivat unohtaneet sen Konfutsen päivinä.
Tämä tarkoittaa, että Jeesuksen uhri ja kuolema vanhurskauden puolesta ymmärrettiin ihmiskunnan historian kynnyksellä. Jeesuksen elämä, kuolema, ja ylösnousemus oli jumalallinen suunnitelma, joka oli vahvistettu merkeillä, jotta ihmiset saattoivat tietää sen aikojen alusta.
Tämä on vaistojemme vastaista. Ajattelemme, että vanhurskaus perustuu joko Jumalan armoon tai ansioihin. Toisin sanoen, monet ajattelevat, että synnistä ei vaadita maksua, koska Jumala on yksinomaan armollinen eikä pyhä. Toiset ajattelevat, että maksu vaaditaan, mutta voimme suorittaa maksun hyvillä teoillamme. Joten yritämme olla hyviä tai uskonnollisia ja toivomme, että kaikki onnistuu. Tämän vastakohtana on evankeliumi, joka sanoo:
21 Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia,
22 se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.
Roomalaisille 3:21-22
Ehkä muinaiset tiesivät jotain, jonka olemme vaarassa unohtaa.
Bibliografia
- Genesiksen löytö. CH Kang & Ethel Nelson. 1979
- Genesis ja mysteeri Konfutse ei voinut ratkaista. Ethel Nelson ja Richard Broadberry. 1994