Muutama vuosi sitten, minun työkaveri, J, vaelsi pöytäni luo. J oli älykäs ja koulutettu – ei ollut todellakaan evankeliumin seuraaja, mutta hän oli hieman utelias, joten meillä oli lämpimiä ja avoimia keskusteluja välillämme. Hän ei ollut koskaan todella avannut Raamattua, joten kannustin häntä tutkimaan sitä.
Eräänä päivänä, hän tuli toimistooni Raamatun kanssa osoittaakseen, että hän oli kiinnostunut. Hän oli avannut sen satunnaisesti keskeltä. Kysyin häneltä, mitä hän luki. Keskustelumme meni jotenkin näin.
“Luen Psalmin luku 22“, hän sanoi
“Oikeasti”, sanoin. “Onko sinulla aavistustakaan, mistä luet?”
“Luen varmaan Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta”, J vastasi.
“Se on hyvä arvaus”, naurahdin. “Mutta olet noin tuhat vuotta liian aikaisin. Daavid kirjoitti Psalmin 22 noin 1000 BC. ja Jeesuksen ristiinnaulitseminen tapahtui 30-luvulla C.E., tuhat vuotta myöhemmin”
J ei ymmärtänyt että Psalmit eivät olleet Jeesuksen aikalaistensa kirjoittamia evankeliumikertomuksia hänen elämästä. Psalmit olivat pyhiä heprealaisia lauluja, jotka henkeytetyt viisaat kirjoittivat 1000 vuotta ennen Jeesusta. J oli kuullut vain joitain tarinoita Jeesuksesta, mukaan lukien hänen ristiinnaulitsemisista, ja oil avannut satunnaisesti Raamattunsa siihen, mikä näytti kuvaavan ristiinnaulitsemista. Tietämättä paremmasta hän vain oletti, että se oli tarina ristiinnaulitsemisesta, jota muistetaan ympäri maailmaa vuosittain Pitkänäperjantaina. Hymyilimme hänen ensimmäiselle virheelleen Raamatun lukemisessa.
Psalmit ovat muinaisia heprealaisia lauluja, ja Rsi David kirjoitti ne 3000 vuotta sitten.
Sitten kysyin J:ltä, mitä hän näki psalmissa 22, mikä sai hänet ajattelemaan, että hän luki Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta. Tästä alkoi pieni opiskelumme. Kehotan sinua pohtimaan joitain yhtäläisyyksiä, jotka J havaitsi asettamalla kohdat vierekkäin taulukossa. Avuksi olen sovittanut värit samankaltaisiin teksteihin.
Ristiinnaulitsemisen evankeliumikertomusten vertailu psalmin 22 yksityiskohtiin
Se että J teki loogisen mutta väärän johtopäätöksen, että Psalmi 22 oli silminnäkijäkertomus pitkäperjantain ristiinnaulitsemisesta, pitäisi saada meidät esittämään kysymyksen.
Miten selitämme ristiinnaulitsemiskertomusten ja psalmin 22 samankaltaisuudet?
Onko sattumaa, että yksityiskohdat täsmäävät niin tarkasti, että niihin sisältyy se, että vaatteet jaetaan (saumatut vaatteet halkaistiin saumojen mukaan ja jaettiin sotilaiden kesken) JA arpa heitettiin (jos repeytynyt, saumaton vaate olisi pilalla, joten he pelasivat uhkapeliä saaman sen). Psalmi 22 kirjoitettiin ennen ristiinnaulitsemisen keksimistä, mutta kuvaa silti sen eri yksityiskohtia (käsien ja jalkojen lävistyksiä, luiden irtoamista nivelestä venyttämällä, kuin uhri roikkuu). Lisäksi Johanneksen evankeliumissa sanotaan, että verta ja vettä valui ulos, kun keihästä työnnettiin Jeesuksen kylkeen, mikä osoittaa nesteen kertymistä sydämen ympärille. Jeesus siis kuoli sydänkohtaukseen. Tämä vastaa psalmin 22 kuvausta “sydämeni on muuttunut vahaksi”.
Psalmi 22 kirjoitettiin ikään kuin Jeesuksen ristiinnaulitseminen olisi nähtävissä. Mutta miten tämä voi ola totta, kun se oli sävelletty 1000 vuotta aikaisemmin?
Jumalan inspiroima selitys Psalmille 22 psalmille 22
Jeesus väitti evankeliumeissa, että nämä yhtäläisyydet olivat profeetallisia. Jumala inspiroi Vanhan testamentin profeettoja satoja vuosia ennen Jeesuksen elämää, ennustamaan yksityiskohtia hänen elämästään ja kuolemastaan, jotta voimme tietää, että tämä kaikki oli Jumalan suunnitelmassa. Profeetallinen täyttymys olisi kuin jumalallinen allekirjoitus näille pitkäperjantain tapahtumille, koska kukaan ihminen ei voisi ennakoida tulevaisuutta näin yksityiskohtaisesti. Tämä on todiste Jumalan työstä ja Hänen puuttumisestaan historiaan.
Naturalistinen selitys psalmille 22
Toiset väittävät että Psalmin 22 samankaltaisuus pitkäperjantain ristiinnaulitsemisen kanssa johtuu siitä, että evankeliumin kirjoittajat keksivät tapahtumat “sopimaan” profetiaan. Mutta tämä selitys jättää kokonaan huomiotta sen ajan historioitsijoiden todistukset Raamatun ulkopuolelta. Josephus ja Tacitus kertovat meille, että:
“Tähän aikaan oli viisas mies… Jeesus. … hyvä ja … hyveellinen. Ja monet juutalaisten ja muiden kansojen joukosta tulivat hänen opetuslapsikseen. Pilatus tuomitsi hänet ristiinnaulittavaksi ja kuolemaan.”
Josephus. 90 jKr. muinaisesineet xviii. 33 Josefus oli juutalainen historioitsija
Pontius Pilatus, Juudean prokuraattori Tiberiuksen hallituskaudella, surmasi Kristuksen, nimen perustajan.
Tacitus. 117 jKr. aikakirjat XV. 44. Tacitus oli roomalainen historioitsija
Heidän historiallinen todistuksensa on yhtäpitävä evankeliumien kanssa siitä, että Jeesus ristiinnaulittiin. Tämä on tärkeää, koska monet Psalmin 22 yksityiskohdat ovat vain yksityiskohtia ristiinnaulitsemisesta. Jos evankeliumin kirjoittajat olisivat keksineet todelliset tapahtumat saadakseen niitä “sopimaan” Psalmiin 22, heidän olisi periaatteessa pitänyt keksiä koko ristiinnaulitseminen. Silti kukaan ei tuolta ajalta kiistänyt hänen ristiinnaulitsemistaan, ja juutalainen historioitsija Josephus sanoo selvästi, että näin hänet teloitettiin.
Psalmi 22 ja Jeesuksen perintö
Psalmi 22 ei myöskään pääty kohtaan 18, kuten yllä olevassa taulukossa. Se jatkuu. Huomioi lopun voitonmielisyys – henkilön kuoltua!
26 (22:27) Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi; ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.
Psalmi 22: 26-31
27 (22:28) Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö; kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä;
28 (22:29) sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.
29 (22:30) Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat; hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.
30 (22:31) Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.
31 (22:32) He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.
Tämä ei kerro tämän henkilön kuoleman tapahtumien yksityiskohdista. Näitä yksityiskohtia käsiteltiin Psalmin alussa. Psalmista käsittelee nyt tuon henkilön kuoleman perintöä “jälkeläisille” ja “tuleville sukupolville” (jae 30).
Kuka se olisi?
Eli me elämme 2000 vuotta Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen. Psalmista kertoo meille, että ‘jälkeläiset’, jotka seuraavat tätä “lävistettyä” miestä, joka kuoli niin kauhean kuoleman, ‘palvelee’ häntä ja ‘puhuu hänestä’. Jae 27 ennustaa vaikutuksen maantieteellisen laajuuden – menemistä “maan ääriin” ja “kaikkien kansojen perheiden” keskuuteen saadakseen ne “kääntymään HERRAN puoleen”. Jae 29 ennustaa että “ne, jotka eivät voi pitää itseään hengissä” (koska olemme kuolevaisia, se tarkoittaa meitä kaikkia), polvistuvat jonakin päivänä hänen eteensä. Tämän miehen vanhurskaus julistetaan ihmisille, jotka eivät olleet vielä elossa (‘vielä syntymättömät’) hänen kuolemansa aikaan.
Psalmin 22 johtopäätöksellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, lainasivatko evankeliumikertomukset siitä vai muodostavatko ne ristiinnaulitsemisen tapahtumat, koska se käsittelee nyt paljon myöhempää aikakautta – meidän aikamme. Evankeliumikirjoittajat, jotka asuvat ensimmäisellä vuosisadalla ei kyennyt ‘korjaamaan’ Jeesuksen kuoleman vaikutusta meidän aikanamme. He eivät tienneet, mikä vaikutus sillä olisi.
Ei voisi paremmin ennustaa Jeesuksen perintöä kuin Psalmissa 22. Jo pelkkä vuosittaisten maailmanlaajuisten pitkäperjantai-juhlien huomioiminen muistuttaa meitä hänen maailmanlaajuisesta vaikutuksestaan kaksituhatta vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Nämä täyttävät Psalmin 22 päätelmät yhtä tarkasti kuin aikaisemmat jakeet ennustivat hänen kuolemansa yksityiskohdat.
Kuka muu maailmanhistoriassa voi väittää, että hänen kuolemansa yksityiskohdat sekä hänen elämänsä perintö kaukaiseen tulevaisuuteen ennustettaisiin 1000 vuotta ennen hänen elämäänsä?
Ehkä, kuten ystäväni J, käytät tilaisuutta hyväksesi ja harkitset Psalmia 22 Jeesuksen ristiinnaulitsemisen valossa. Se vaatii henkistä vaivaa, mutta se kannattaa, koska mies jonka Psalmi 22 ennusti lupasi:
10 Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä, ja maailma ei häntä tuntenut.
John 10: 10