Psykologia tulee kahdesta kreikan sanasta. ”–ologia” tulee sanasta λόγος (logos = sana, tutkimus) kun taas “Psyk” tulee sanasta ψυχή (psuché = sielu, elämä). Siksi psykologia tutkii sieluamme tai mieltämme, tunteitamme, käyttäytymistämme, ja älyämme. Psykologia akateemisena tutkimuksena syntyi 19-luvulla.
Yksi tunnetuimmista psykologian pioneereista oli Sigmund Freud (Sigismund Schlomo Freud 1856 – 1939), perustaja psykologian alan psykoanalyysin. Vaikka Freud oli koulutettu lääkäriksi, hän innostui käyttämään hypnoosia keinona tutkia ja hoitaa häiriöitä. Erottuaan lääketieteellisestä tehtävästään, hän omistautui loppuelämänsä persoonallisuushäiriöiden hoitoon, sekä ymmärrykseen että kehyksiin.
Freudin juutalainen perintö ja hänen vahva yhteys maalliseen juutalaiseen identiteettiin vaikuttivat voimakkaasti hänen teorioidensa ja työnsä kehitystä, kuten elämäkerran kirjoittajat ovat huomauttaneet. Itse asiassa, kaikki hänen varhaiset työtoverinsa ja psykoanalyysikollegansa olivat juutalaisia. Jopa hänen ensimmäinen potilaansa, Anna O, jonka hoito nosti Freudin ja psykoanalyysin tunnetuksi kaikkialla maailmassa, säilytti vahvan juutalaisen identiteetin. Ei siis ole liioittelua väittää, että juutalaisten oivallus ja loisto ovat avanneet koko ihmiskunnalle teorioita, joiden avulla voimme ymmärtää itseämme ja sieluamme paremmin.
Freud ja Jeesus vaikutusvaltaisina juutalaisina
Mutta Freud ja hänen kollegansa eivät suinkaan olleet ainoita, jotka vaikuttivat psyykemme ymmärtämiseen. Yhdeksäntoistasataa vuotta ennen Freudia, Jeesus Nasaretilaisen opetukset sinun ja minun ψυχήstä ansaitsevat huomiotasi.
Olemme tutkineet Jeesuksen elämää ja opetuksia hänen juutalaisuudestaan , ja ehdottaneet, että Jeesus ilmentää juutalaisen kansan aiottua päämäärää. Sellaisenaan hänen näkemyksensä, edistymisensä ja kokemuksensa ovat jossain määrin samansuuntaisia kuin koko juutalaisen kansakunnan. Sen mukaisesti käännymme nyt siihen, mitä Jeesus opetti psyykestämme tai sielustamme.
Freud on edelleen polarisoiva hahmo ihmissielua koskevien radikaalien teorioidensa vuoksi. Hän esimerkiksi loi ja teki suosituksi oidipuskompleksin, jonka hän väitti olleen vaihe elämässä, jolloin poika vihasi isäänsä ja halusi seksiä äitinsä kanssa. Freud oletti libidon olemassaolon, seksuaalista energiaa jolla panostetaan henkisiin prosesseihin ja rakenteisiin, ja joka synnyttää eroottisia kiintymyksiä. Freudin mukaan libidoa ei tule tukahduttaa, vaan pikemminkin antaa sen ruokahalujen tyydyttämisten.
Jeesus ja psyykemme
Jeesus on myös nykyään polarisoiva hahmo, suurin osin ihmissielua koskevien opetustensa vuoksi. Tässä on kaksi hänen ψυχή-diskurssia, jotka tähän päivään asti herättävät paljon keskustelua
24 Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: “Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.
25 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.
26 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?
Matteuksen 16:24-26
Jeesuksen sielun paradoksi (ψυχή)
Jeesus käyttää paradoksia opettaessaan sielusta (ψυχή). Tämä paradoksi johtuu itsestään selvästä totuudesta; emme voi pysyvästi säilyttää tai pitää sieluamme kiinni. Teemme mitä tahansa elämässämme, sielumme menetetään kuolemassa. Tämä pätee, riippumatta koulutustasostamme, varallisuudestamme, asuinpaikastamme, ja elämämme aikana keräämästämme vallasta ja arvovallasta. Emme voi pitää ψυχήämme. Se on väistämättä menetetty.
Tämän perusteella meidän pitäisi elää tämän mielessä ja maksimoida ψυχή:n kokemus sen ohimenevän olemassaolon aikana, täysin suojelemalla ja säilyttämällä ψυχή niin paljon kuin mahdollista. Tämä on Freudin näkemys.
Mutta sen tekeminen, varoittaa Jeesus, johtaa sielun pysyvään menettämiseen. Sitten Jeesus kohtaa meidät luomalla paradoksin ψυχή:stä vaatimalla, että annamme ψυχή (sielumme) hänelle, ja vasta sitten voimme pitää tai säilyttää sen. Todellisuudessa, hän pyytää meitä luottamaan häneen siinä määrin, että luovumme siitä, mitä emme voi pitää, (ψυχή) saadaksemme sen takaisin pysyvästi. Huomaa, että hän ei ehdota, että annamme ψυχήmme kirkolle, uskonnolle, tai tärkeälle uskonnolliselle henkilölle, vaan hänelle.
Jeesuksen toinen ψυχή paradoksi
Useimmat meistä epäröivät uskoa Jeesusta niin, että uskoisimme häneen sielujensa kanssa. Pikemminkin käymme läpi elämän suojellen ja laajentaen ψυχήämme. Näin toimiessamme, sen sijaan, että luomme rauhaa, lepoa, ja tyyneyttä elämäämme, löydämme päinvastaisen. Meistä tulee väsyneitä ja taakkoja. Jeesus käytti tätä todellisuutta opettaakseen ψυχή:n toisen paradoksin.
28 Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.
29 Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.
30 Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä.”
Matteuksen 11:28-30
Ihmiset ovat kautta historian ottaneet härkiä, aaseja ja hevosia tehdäkseen raskaimmat ihmiskuntaa rasittaneet tehtävät maatalouden alusta lähtien – maan kynnyksellä. “Ike” on siten metafora vaikeasta työstä, joka väsyttää täysin. Kuitenkin Jeesus, lyöessään paradoksinsa meidän päällemme, vaatii, että ike, jonka hän asettaisi meille, lepää sielumme. Elämämme kokee rauhan, kun puemme hänen ikeensä.
Harjoittele sitä, mitä saarnaat
Vaikka länsimaailma on suurelta osin pyrkinyt soveltamaan Freudin oppia, erityisesti etsimään itsensä toteuttamista, merkitystä ja vapautumista seksuaalisissa pyrkimyksissä, on paradoksaalista, että Freud ei koskaan soveltanut ideoitaan omaan perheeseensä. Hän kirjoitti ja opetti radikaalia sosiaalista innovaatiota erityisesti sukupuolten välillä. Mutta hän johti kotiaan täysin sosiaalisesti konservatiivina. Hänen vaimonsa teki alistuvaisesti illallisia hänen tiukan aikataulunsa mukaisesti, ja jopa levitti hammastahnaa hänen hammasharjalleen. Hän ei koskaan keskustellut seksiteorioistaan vaimonsa kanssa. Hän lähetti poikansa heidän perhelääkäriinsä oppimaan seksistä. Freud kontrolloi tiukasti sisaruksiaan ja tyttäriään, eikä antanut heidän mennä töihin. Hän piti niitä kotona ompelemassa, maalaamassa ja soittamassa pianoa. (viite 1 alla)
Jeesus, sitä vastoin, sovelsi sieluopetuksiaan ensin omaan elämäänsä. Opetuslastensa kiistellessä keskinäisestä kilpailusta ja kateudesta, Jeesus puuttui asiaan:
25 Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi: “Te tiedätte, että kansojen ruhtinaat herroina niitä hallitsevat, ja että mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan.
26 Näin älköön olko teillä keskenänne, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne,
27 ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon teidän orjanne;
28 niinkuin ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä.”
Matteuksen 20:25-28
Jeesus kantoi ikeensä elämällä elämänsä palvellakseen, sen sijaan, että häntä palveltaisiin. Hän teki niin siinä määrin, että hän antoi sielunsa lunnaiksi tai maksuksi monien puolesta.
Todella kevyt ike?
Siitä, onko Jeesuksen ike todella kevyt ja levon lähde, voidaan kiistellä. Mutta freudilainen elämänkehityksen tie näyttää todella johtavan uuvuttavaan taakkoon. Mieti nyt, kuinka pitkälle olemme päässeet noin vuosisadan hänen ideoidensa soveltamisen jälkeen. Mikä hallitsee otsikoita ja sosiaalista mediaa? #Metoo, aseksuaalisuus, Epstein, loputtomat syytökset seksuaalisesta väkivallasta, endeeminen pornografiariippuvuus. Kun ajattelemme, että ole edistyneet, katso vain missä olemme.
Freud & Jesus: valtakirjat, jotka tukevat näkemyksiään
Freudin valtakirjat ja hänen ideoidensa uskottavuus perustuivat käsitykseen, että ne olivat tieteellisiä. Mutta kuinka tieteellisiä ne olivat? On opettavaista, että hänen ajatuksensa eivät kehittyneet tieteellisen havainnointi- ja kokeilumenetelmän perusteella. Freud yksinkertaisesti kertoi tarinoita tapaustutkimuksina. Hän kertoi tarinoita kuin muut aikakautensa fiktiokirjailijat, mutta toi kirjoituksiinsa vakaumuksen totuudesta, ja me uskoimme häntä. Kuten Freud itse totesi,
Minusta tuntuu edelleen oudolta, että kirjoittamani tapaushistoriat luetaan kuin novelleja ja että, kuten voisi sanoa, puuttuu tieteen vakava leima.
Kuten Paul Johnston lainaa, Juutalaisten historiaa. 1986, s. 416
Jeesus vahvisti opetuksensa (ψυχή), ei vain soveltamalla sitä, myös osoittamalla auktoriteettiaan hänen (ψυχή) suhteen.
17 Sentähden Isä minua rakastaa, koska minä annan henkeni, että minä sen jälleen ottaisin.
18 Ei kukaan sitä minulta ota, vaan minä annan sen itsestäni. Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se jälleen; sen käskyn minä olen saanut Isältäni.”
Johanneksen 10:17-18
Hän ei perustanut valtakirjansa näkemykseensä (ψυχή) kirjoittamaansa paperiin tai ansaitsemaansa maineeseen, vaan hänen ylösnousemukseen.
Seuraavaksi perehdymme siihen, mitä hän tarkoittaa “isälläni”. Teemme sen pohtimalla tulevia tekoälypohjaisia virtuaalitodellisuuksia, jotka tarjoavat vihjeitä fyysisen todellisuutemme lähteestä. Aloitamme pohtimalla perusrakennuspalikoita, joille sivilisaatiomme on rakennettu – aakkoset, varsinaiset kirjaimet, sekä Googlen emoyhtiö Aakkoset.