Vanhurskauden saaminen – Abrahamin esimerkki

Audio Player00:0000:00Use Up/Down Arrow keys to increase or decrease volume.

Aiemmin näimme, että Aabraham sai vanhurskauden yksinkertaisesti uskomalla. Tämä selitettiin pienessä lauseessa:

Aabraham uskoi Herraa, ja hän piti sitä vanhurskaudeksi. (15. Moos. 6:XNUMX)

Usko ei liity Jumalan olemassaoloon

Audio Player00:0000:00Use Up/Down Arrow keys to increase or decrease volume.

Ajattele mitä ”usko” tarkoittaa. Monet ihmiset ajattelevat, että “usko” tarkoittaa uskoa Jumalan olemassaoloon. Ajattelemme, että Jumala vain haluaa meidän uskovan, että Hän on olemassa. Mutta Raamattu sanoo asian toisin. Se sanoo,

Uskot, että on yksi Jumala. Hyvä! Jopa demonit uskovat sen – ja vapisevat. (Jaakob 2:19)

Tässä Raamattu käyttää sarkasmia sanoakseen, että pelkkä Jumalan olemassaolon uskominen tekee meistä yhtä hyviä kuin paholainen. On totta, että Aabraham uskoi Jumalan olemassaoloon, mutta se ei ole hänen vanhurskautensa tarkoitus. Jumala oli luvannut Aabrahamille että Hän antaisi hänelle pojan. Se oli tämä lupaus, jonka Aabrahamin oli valittava uskoako vai ei – vaikka hän tiesi olevansa 80-vuotias ja hänen vaimonsa 70-vuotias. Hän luotti siihen, että Jumala jollakin tavalla toteuttaisi tuon lupauksen hänelle. Usko tässä tarinassa tarkoittaa luottamista. Aabraham päätti luottaa Jumalaa hänen lupauksessa pojasta.

Kun Aabraham päätti uskoa sitä lupausta pojasta, niin Jumala antoi hänelle vanhurskauden. Lopulta Asbraham sai sekä täyttyneen lupauksen (pojan, josta tulisi suuri kansa) ja myös vanhurskauden.

Vanhurskaus – ei ansioista tai vaivannäöstä

Audio Player00:0000:00Use Up/Down Arrow keys to increase or decrease volume.

Aabraham ei ”ansainnut” vanhurskautta; se oli ”hyvitetty” hänelle. Mikä on niiden ero? Jos jotain on “ansaittu”, työskentelet sen eteen – ansaitset sen. Se on kuin saisi palkkaa tekemästäsi työstä. Mutta kun jotain hyvitetään sinulle, se annetaan sinulle. Sitä ei ansaita, vaan se yksinkertaisesti vastaanotetaan.

Ajattelemme, että tekemällä enemmän hyviä asioita kuin pahoja asioita, tekemällä hyviä tekoja tai täyttämällä velvollisuuksiamme, voimme ansaita vanhurskauden. Aabraham todistaa tämän ajatuksen vääräksi. Hän ei yrittänyt ansaita vanhurskautta. Hän yksinkertaisesti päätti uskoa hänelle annettuun lupaukseen, ja hänelle annettiin vanhurskaus.

Aabrahamin uskomus: Hän panostaa henkensä siihen

Audio Player00:0000:00Use Up/Down Arrow keys to increase or decrease volume.

Päätös uskoa tähän lupaukseen pojasta oli yksinkertaista mutta se ei ollut helppoa. Kun hänelle ensin luvattiin “suuri kansakunta” hän oli 75-vuotias ja hän oli lähtenyt kotimaastaan ja matkustanut Kanaaniin. Lähes kymmenen vuotta ovat nyt kuluneet, eikä Aabrahamilla ja Saaralla ole vieläkään lasta – saati kansakuntaa! “Miksi Jumala ei ole jo antanut meille poikaa, jos hän olisi voinut tehdä niin”, hän olisi ihmetellyt. Aabraham uskoi lupaukseen pojasta, koska hän luotti Jumalaan, vaikka hän ei ymmärtänyt kaikkea lupauksesta, eikä hän saanut vastausta kaikkiin kysymyksiinsä.

Lupauksen uskominen vaatii aktiivista odottamista. Hänen koko elämänsä keskeytettiin asuessaan teltoissa odottaessaan lupausta. Olisi ollut paljon helpompaa keksiä tekosyitä ja palata kotiin Mesopotamiaan (nykyajan Irakiin), josta hän oli lähtenyt monta vuotta aikaisemmin ja jossa hänen veljensä ja perhe vielä asuivat. Elämä siellä oli mukavaa.

Hänen luottamuksensa lupaukseen meni etusijalle tavallisiin elämän tavoitteisiin nähden – turvallisuuteen, mukavuuteen ja hyvinvointiin. Hän olisi voinut olla uskomatta lupaukseen uskoessaan edelleen Jumalan olemassaoloon ja jatkaessaan uskonnollista toimintaa ja hyviä tekoja. Silloin hän olisi säilyttänyt uskontonsa, mutta hänelle ei olisi “hyvitetty” vanhurskaudeksi.

Esimerkkimme

Audio Player00:0000:00Use Up/Down Arrow keys to increase or decrease volume.

Muut Raamatusta pitää Aabrahamia esimerkkinä meille. Aabrahamin usko Jumalan lupaukseen ja vanhurskauden ansioksi on kuvio meille. Raamatussa on muitakin lupauksia, jotka Jumala antaa meille kaikille. Meidän on myös valittava, luotammeko niihin.

Tässä on esimerkki tällaisesta lupauksesta.

Mutta kaikille, jotka uskoivat häneen ja ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi. 13 He syntyvät uudelleen – eivät fyysisenä syntymänä, joka johtuu ihmisen intohimosta tai suunnitelmasta, vaan syntymänä, joka tulee Jumalalta. (John 1: 12-13)

Tänään tiedämme, että Aabrahamille annettu lupaus toteutui. On kiistatonta, että juutalaiset ovat nykyään olemassa Aabrahamista peräisin olevana kansana. Mutta kuten Aabraham, me kohtaamme tänään lupauksen, joka vaikuttaa epätodennäköiseltä ja herättää kysymyksiä. Kuten Aabraham, me päätämme luottaa tähän lupaukseen – tai emme.

Kuka maksaa vanhurskaudesta?

Audio Player00:0000:00Use Up/Down Arrow keys to increase or decrease volume.

Aabraham osoitti, että vanhurskaus annetaan lahjana. Kun saat lahjan, et maksa siitä – muuten se ei ole lahja. Lahjan antaja on se, joka maksaa. Jumalan, vanhurskauden antajan, on maksettava vanhurskaudesta. Kuinka Hän tekee sen? Ajattelemme tätä seuraavassa artikkelissa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *